Rakentaminen ja muovit – miltä tulevaisuus näyttää?
Rakentamisella ja rakennuksilla on erittäin keskeinen rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Muovit ovat modernissa yhteiskunnassamme kestävän rakentamisen kulmakivi: kun nyt rakennettavien ja saneerattavien kiinteistöjen halutaan, ja edellytetään, olevan energiatehokkaita ja hyvässä käyttökunnossa myös tulevaisuudessa, on muovilla yhtenä rakennusmateriaalina tavoitteen toteutumisessa erittäin merkityksellinen rooli. Mutta minkälaisia kehityssuuntauksia rakennusalaan ja muoveihin liittyy? Kokosimme tälle sivulle katsauksen rakentamisen muoveihin liittyvistä innostavista tulevaisuuden näkymistä.
Euroopan unionin säädökset ja kansallinen lainsäädäntö ohjaavat
Energian säästö, resurssitehokkuus ja elinkaarivaikutukset ovat nyt pinnalla paitsi rakentamisessa yleisesti myös sen muoveihin liittyvissä keskusteluissa. Alalla tapahtuu paljon, ja sen kehitystä ohjataan niin kansallisen lainsäädännön kuin Euroopan unionin uusien asetusten voimalla.
Rakennustuotteiden kannalta keskeinen säädös on EU:n rakennustuoteasetus. Se antaa pohjan rakennustuotteiden vapaalle liikkuvuudelle edellyttämällä rakentamisessa käytettäviltä tuotteilta pääsääntöisesti CE-merkintää. Tuotteen CE-merkintä on osoitus siitä, että sen valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sitä koskevien EU-direktiivien ja asetusten olennaiset vaatimukset. Uudelleenkäytettävien materiaalien ja rakennusosien CE-merkintä ei kuitenkaan yleensä ole vielä nykyisin mahdollista. Asetus on parhaillaan päivitettävänä: tavoitteena on mm. mahdollistaa kierrätysmateriaalien laajempi hyödyntäminen.
Muovien osalta harkinnassa on myös koko EU:n kattava sekoitevelvoite. Sillä tarkoitetaan velvoitetta käyttää tuotannossa vähintään tietyn osuuden verran uusioraaka-ainetta. Vastaavan kaltainen vaade on tuttu polttoaineiden osalta. Toteutuessaan sekoitevelvoite saattaisi kohdistua myös joihinkin rakennustuotteisiin.
Suomessa on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain (tulevaisuudessa kaavoitus- ja rakentamislaki) uudistus, joka nivoutuu monin kohdin kiertotalouden edistämiseen ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteisiin. Tämäkin uudistus ohjaa osaltaan myös muovien käyttöä rakentamisessa.
Lainsäädäntö ja sen uudistukset antavat suuntaviivat myös pakkaamiselle ja siinä käytettyjen materiaalien hyödyntämiselle. Päämääränä on saada aiempaa suurempi osa pakkausjätteestä kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Esimerkiksi muovipakkauksien kierrätysvelvoite on vuoden 2025 loppuun mennessä 50 prosenttia ja vuoden 2030 loppuun mennessä 55 prosenttia.
Lainsäädännön ohella muutosta kohti yhä kestävämpää rakentamista edistetään monin vapaaehtoisin toimin. Hyvä esimerkki vapaaehtoisesta työkalusta on rakentamisen muovien green deal -sopimus. Se kohdistuu ennen kaikkea rakennustuotteiden pakkaamisessa ja rakentamisen sisäsuojauksessa käytettävään kalvomuoviin. Sopimuksella halutaan vauhdittaa kalvomuovin erilliskeräystä ja kierrätystä sekä uusioraaka-aineen käyttöä kalvomuovin tuotannossa.
EU:n uuden rakennustuoteasetuksen tavoitteena on mahdollistaa kierrätysmateriaalien laajempi hyödyntäminen.
Lukuisia kansainvälisiä kehityshankkeita käynnissä
Eräs keskeisimmistä rakennusalan muovien tulevaisuutta määrittelevä tekijä on erilaisten vastuullisempaan rakentamiseen tähtäävien hankkeiden rahoitus. Sen suhteen ollaan tällä hetkellä kannustavassa tilanteessa, jonka voidaan uskoa poikivan lähivuosina myös konkreettisia tuloksia.
Merkittävin käynnissä olevista hankkeista on EU:n elvytysrahaston alainen European Green Deal. Sen puitteissa tehdään työtä myös kestävän rakentamisen edistämiseksi: alalle pyritään löytämään uudenlaisia materiaali-, energia- ja resurssitehokkaita ratkaisuja muoveihinkin liittyen. Kehitystyön merkityksellisyys korostuu sen faktan valossa, että nykyisessä rakennuskannassa tiedetään olevan suuri potentiaali kiinteistöjen energiatehokkuuden kasvattamiselle. Uusiutuvat energiat tulevat puolestaan yhä enenevissä määrin käyttöön myös teollisuuden prosesseissa, millä on merkitystä rakennustuotteille ja niiden valmistukselle.
Muovi mukana älykkäissä rakennuksissa
Älykkäällä rakennuksella tarkoitetaan rakennusta, joka erilaisiin antureihin ja teknologioihin pohjautuen havainnoi reaaliaikaisesti käyttäjiään ja vallitsevia olosuhteita, kuten säätilaa, sekä muuntuu niiden mukana. Älykäs rakennus voi huolehtia itsenäisesti esimerkiksi lämmityksen ja ilmanvaihdon säätämisestä sen pohjalta, kuinka suuri osa tiloista on aktiivisessa käytössä. Älykäs rakennus on energiatehokas ja se tukee käyttäjiensä hyvinvointia ja viihtyisyyttä kellon ja kalenterin ympäri.
Muovi, sähkö ja tietotekniset innovaatiot kulkevat yhteiskuntamme edistyksessä käsi kädessä. Erilaisilla muoveilla ja muovimateriaaleihin pohjautuvilla ratkaisuilla on keskeinen rooli myös älykkään rakentamisen kehityksessä ja yleistymisessä. Muovista valmistetut elementit mahdollistavat erilaisten teknologioiden upotuksen rakenteisiin, ja jotta erilaiset sähköön pohjautuvat laitteet voivat ylipäätään toimia, tarvitaan muovia sähkön eristämiseen. Lisäksi muovilla voidaan myös johtaa sähköä sekä rajoittaa tai voimistaa sähkömagneettista säteilyä, mikä on ominaisuutena avainasemassa esimerkiksi 5G-teknologian yleistymisessä.
Älykkäässä rakennuksessa tiedetään, milloin jokin rakennusosa tarvitsee huoltoa tai korjausta. Muovisilla rakennustarvikkeilla on usein hyvin pitkä käyttöikä, jolloin korjaus- ja huoltotoimia tarvitaan harvemmin. Muovit kestävät esimerkiksi kosteutta hyvin, mikä parantaa niiden edellytystä säilyttää toimintakykynsä, vaikka kosteusolosuhteet vaihtelisivatkin. Muoviset materiaalit myös suojaavat muita kosteudelle herkempiä materiaaleja rakennuksissa.
Muovilla on keskeinen rooli mm. 5G-teknologian kehityksessä ja yleistymisessä.
Muovi ja modulaarinen rakentaminen
Kun puhutaan kestävästä rakentamisesta, sivutaan usein myös rakennusten muunneltavuutta eli modulaarisuutta. Tällä tarkoitetaan rakennusten suunnittelua ja toteuttamista tavalla, joka mahdollistaa niiden tilallisten ratkaisujen joustavan muuntelun käyttötarpeiden muuttuessa. Erityistä ”painetta” modulaarisuuden kehittämiseksi on julkisten rakennusten saralla, mikä juontaa juurensa ennen kaikkea yhteiskuntamme demografisiin rakennemuutoksiin lähitulevaisuudessa. Jatkossa päiväkoteja haluttaneen voitavan muuttaa vanhainkodeiksi, kouluja hoitolaitoksiksi ja niin edelleen.
Muovi on tällä hetkellä ylivertainen materiaali erilaisten tehdasvalmisteisten rakennusmoduulien- ja niiden liitosratkaisujen raaka-aineena. Muovista voidaan valmistaa kevyitä ja helposti siirreltäviä sekä lujia rakenteita, joiden ominaisuudet säilyvät samoina käytössä myös ajan saatossa.
Muovi mahdollistaa kevyet, lujat ja helposti siirreltävät elementit, joita tarvitaan muuttuvan yhteiskunnan rakennustarpeisiin.
Uusiomuovit tekevät tuloaan myös rakentamiseen
Yhteiskunnassamme on käynnissä voimakas uusiomuovien yleistymiseen tähtäävä makrotason suuntaus, kun perinteiset fossiiliset muovien raaka-ainelähteet halutaan jatkossa korvata vastuullisemmilla vaihtoehdoilla. Asiaan liittyvää materiaalitutkimusta ja tuotekehitystä tehdään tällä hetkellä paljon, ja erilaisia tuotteita on jo markkinoillakin runsaasti – ja lisää tulee koko ajan.
Rakennusalalla uusiomuovien osuus muovien kokonaiskäytöstä on silti edelleen vähäinen. Kehitystä on tähän asti hidastanut ennen kaikkea alan materiaalien tiukka sääntely sekä se, että rakennusmateriaaleihin kohdistuvat tarpeet ovat hajanaisia.
Lupaavia signaaleja paremmasta on silti jo löydettävissä: Kierrätettyjä muoviraaka-aineita käytetään jossain määrin tuotteiden pakkauksissa. Biokomposiitit ovat arkipäivää muun muassa terassilaudoissa ja aitaelementeissä. Lisäksi alalla kehitetään kokonaan uusia biokomposiitteihin pohjautuvia, erittäin kevyitä ja kestäviä elementti-innovaatioita, joilla voidaan korvata rakentamisessa paitsi tiettyjä betoneja myös jopa harjaterästä.
Niin sanotut drop-in-muovit, joissa muoviraaka-aine korvataan kokonaan tai osittain uusioaineksilla jo muovin valmistusvaiheessa, ovat nekin hyvä esimerkki muovin vastuullisemmasta tulevaisuudesta. Muovien kemiallisen kierrätyksen laajentuminen ja siirtyminen tutkimusvaiheesta kaupalliseen toimintaan avaavat kokonaan uuden luvun tarjolla oleviin uusiomuoviraaka-aineisiin. Mekaaniseen kierrätykseen liittyvä uusioraaka-aineen laadun vaihtelu, millä taas on vaikutusta mm. tuotantoprosesseihin, voidaan unohtaa.
