Rakentamisen muovit kiertoon – askel askeleelta kohti resurssitehokkaampia malleja!

Muovien kierrätys on edellytys materiaalien kestävälle uudelleenkäytölle ja samalla neitseellisen, öljypohjaisen raaka-aineen käytön vähentämiselle ja hiilipäästöjen pienentämiselle. Resurssitehokkuuden näkökulmasta muovien kierrättäminen on useimmiten niiden polttoa kannattavampi vaihtoehto. Vaikka esimerkiksi kuluttajamuovipakkausten keräys toimii Suomessa jo varsin hyvin, on rakentamisen alalla muovien keräys ja kierrätys silti tänä päivänä vielä verrattain vähäistä. Mistä se johtuu? Kokosimme tälle sivulle katsauksen rakentamisen muovien keräykseen ja kierrättämiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista.

Muovi on käytännöllinen, kevyt, kestävä ja kehittynyt materiaali, jolla on hyvin perusteltu paikkansa modernin rakentamisen lukemattomissa eri käyttökohteissa. Suoraan rakentamiseen käytetään noin 20 prosenttia kaikesta muovista, minkä lisäksi muovia käytetään yleisesti rakennustuotteiden pakkauksissa ja työmaiden sääsuojauksissa. Muovit mahdollistavat rakentamisessa esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyen kestäviä ratkaisuja.

Muovien käytön välttämisestä puhutaan tällä hetkellä kuitenkin paljon. Sitä perustellaan ennen kaikkea kestävään kehityksen edistämiseen liittyvillä näkökannoilla, kuten rakentamisen hiilipäästöjen pienentämisellä. Erityisesti rakentamisen alan asiantuntijoiden kanta muovien välttämisen ja kierrättämisen kysymykseen on kuitenkin selvä: muovien välttämisen sijaan on keskityttävä kierrättämisen kehittämiseen kokonaisvaltaisesti sekä toiminnan eri osapuolia vahvasti osallistavasti. Näin voidaan saavuttaa pidempi elinkaari muovimateriaalille sekä lisätä muovinkäytön vastuullisuutta ja rakentamisen resurssitehokkuutta, jossa energiaa, vettä, raaka-aineita, materiaaleja ja maa-alueita käytetään kestävällä tavalla ja vähennetään niiden käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Muovi on rakentamisessa resurssitehokas vaihtoehto.

Lisää tietoa, mittareita ja koulutusta

Eräs keskeisimmistä rakentamisen muovien kierrätyksen heikkoon nykytilaan vaikuttavista tekijöistä on tiedon ja osaamisen puute. Ja vaikka kierrätysmyönteisten asenteiden voidaankin sanoa olleen viime vuosina vähintäänkin positiivisessa nousussa, käytännössä kaikkien toimintaan liittyvien eri osapuolten keskuudessa, ei kierrätyksen edistämiselle ole myöskään olemassa selkeitä tutkimustietoon pohjautuvia lähtökohtia. Yksinkertaistaen: kun ei tiedetä mistä lähdetään, puuttuu kehitystyöltä pohja.  

Jotta tilannetta voidaan parantaa, tarvitaan muovien kierrättämiseen ja niiden uusiokäyttöön liittyvää yleistä ja tutkittua tietoa arvoketjun kaikkiin vaiheisiin. Lisäksi tarvitaan mittaristoja, joihin perustuen toimintaa voitaisiin seurata, kehittää ja valvoa. Myös jätteiden sähköiset siirtoasiakirjat ovat asia, jolla olisi kokonaisuudessa perusteltu paikkansa. 

Kannustavaa on se, että erilaisia muovien kestävään käyttöön tähtääviä koulutushankkeita on vireillä ja osa niistä on jo käynnistetty. Hyvä esimerkki viime aikojen positiivisesta kehityksestä on Rakentamisen muovit green deal -sopimukseen liittyvä koulutuskokonaisuus, joka on suunnattu koko rakentamisen toimialalle ja muovien toimitusketjulle.

Rakennukseen jäävät muovit oma kysymyksensä

Siinä missä työmaalla käytettävien muovien kierrättämisessä otetaan tällä hetkellä kehitysaskelia parempaan päin, on rakennukseen jäävien muovien korvaaminen ja kierrättäminen kokonaan oma haastava, kiisteltykin, kysymyksensä. Rakennukseen jäävien muovien kierrättäminen on ylipäätään ajankohtaista vasta tilanteessa, jossa rakennusta saneerataan tai koko rakennus tulee käyttöikänsä päähän ja purettavaksi. Muovista valmistettujen rakennustuotteiden käyttöikä on lähes aina kymmeniä vuosia. Tänään rakennukseen asettavia tuotteita tullaan tuskin kierrättämään elinkaarensa päätyttyä niillä menetelmillä, jotka ovat keinovalikoimassa tällä hetkellä. Esimerkiksi kemiallinen kierrätys teollisessa mittakaavassa ottaa vasta ensiaskeleitaan. 

Rakentamisen aikaisiin muoveihin verrattuna rakennuksesta mahdollisesti poistettavien muovien kierrättäminen on monimutkaisempaa ja se vaatii huomattavasti enemmän resursseja jo niiden erotteluun liittyen. Muovit kun ovat monissa tapauksissa vain yksi osa rakennuksen jotain muuta osaa: tarkkaan säädellyt muovit toimivat esimerkiksi pinnoitteina ja ne varmistavat monesti myös muista materiaaleista valmistettujen rakennusosien laadun ja teknisen toimivuuden.  

Muovien kierrättäminen on tärkeä osa kestävän rakentamisen kokonaisuutta, mutta kierrättämisen ei silti voida ajatella olevan itseisarvo, jota ajetaan eteenpäin esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden tai laajemmin resurssitehokkuuden kustannuksella. Muovien kierrättämistä ja muovien mahdollista korvaamista muilla materiaaleilla tulee aina tarkastella yhtälönä, jossa huomioidaan eri materiaalien hiilijalanjälki ja niiden muut ympäristövaikutukset koko tuotteen elinkaaren ajalla.